Tyynen valtameren lounaisosan saarivaltio, johon kuuluu Pohjoissaari ja EtelΣsaari sekΣ lukuisasti pikkusaaria. Kahta pΣΣsaarta erottaa toisistaan 25-300 km leveΣ Cook┤in salmi. Pohjois-Saarella, jonka pituus on 825 km, on etelΣssΣ vulkaaninen(, tuliperΣinen) alue, jossa on vielΣ aktiivisia tulivuoria ja korkeita ja jopa 3000 m korkuisia vuoria sekΣ lukuisia jΣrviΣ. EtelΣsaaren lΣnsirannikolla ovat EtelΣ- Alpit, joiden korkein vuori on 3764 m korkea Mt. Cook. SiellΣ on eurooppalaisia alppeja muistuttavia poimuvuoria, ja niille on luonteenomaista jΣΣkauden gletsherien hyvin voimakkaasti muovaama pinta. EtelΣinen lΣnsirannikko muistuttaa osittain Norjaa. EtelΣ-Alpit laskeutuvat jyrkimmin lΣnteen, idΣn suunnassa siellΣ on suuria jokien tuomia lietelaskeuma-alueita.
Polynesian maorit tulivat tΣlle etelΣisen Tyynen valtameren saariryhmΣlle vuosien 1000-1300 kautena. Hollantilainen merenkΣvijΣ A.Tasman l÷ysi ne v. 1642. EnsimmΣisenΣ eurooppalaisena tutkijana sinne saapui brittilΣinen l÷yt÷retkeilijΣ James Cook, kun hΣn kΣvi saarilla v. 1769. Joutui brittien omistukseen v. 1840, minkΣ jΣlkeen merkittΣvΣΣ englantilaisten maahanmuuttoa. HΣvityssotia maoreja vastaan. Itsehallinto v. 1852, dominion asema v. 1907 ja tΣydellinen riippumattomuus v. 1931. Otti osaa maailmansotiin Englannin rinnalla. 1950-luvuilla ulkopolitiikka USA:n yhteyteen. Poliittinen voima on tukeutunut vaihdellen ty÷vΣenpuolueeseen ja kansallispuolueeseen. Maan voimakas atomiaseiden kΣyt÷n vastustaminen johti siihen, ettΣ se irrotettiin Anzus-sopimuksesta v. 1985. AlkuperΣinen alkuasukkaisto muodostaa nykyisin murto-osan vΣest÷stΣ; valtaosa on maahan muuttaneita eurooppalaisia. Maa on nykyΣΣn korkeasti kehittynyt teollisuusmaa, jolla on suuri vientiin suuntautunut maataloussektori, erityisesti lampaan ja nautakarjan kasvatusta.
